Kielitaito kansalaisuuden saamisen esteenä?

Ei ole poliittisesti kovin korrektia vaatia maahanmuuton rajoittamista. Niinpä likainen työ on monessa eurooppalaisessa maassa ulkoistettu asettamalla oleskeluluville ja/tai kansalaisuudelle kovat kielitaitorajat. Suomen kansalaisuuden kielitaitovaatimus Suomessa kansalaisuutta hakevan maahanmuuttaneen on osattava suomea, ruotsia tai suomalaista/suomenruotsalaista viittomakieltä tasolla B1.1. Mitä sitten tarkoittaa, että kielitaito on tasolla B1.1? Se tarkoittaa, että henkilö on juuri ja juuri saavuttanut … More Kielitaito kansalaisuuden saamisen esteenä?

Ajatuksia LESLLA-symposiumista

Osallistuin LESLLAn kansainväliseen symposiumiin (14th Annual Symposium) Palermossa Sisiliassa lokakuun alussa vuonna 2018. Blogin kirjoittaminen reissulta on jäänyt ”vähän” roikkumaan, mutta nyt viimein sain aikaiseksi kirjoittaa muutamia asioita, jotka jäivät mieleen esitelmistä. Symposiumin viimeisenä päivänä Cecilie Hamnes ja Bart Deygers pitivät mielenkiintoisen esitelmän kielitaitovaatimuksista kansalaisuutta tai pysyvää oleskelulupaa varten. Heidän mukaansa pysyvään oleskelulupaan vaadittava kielitaito … More Ajatuksia LESLLA-symposiumista

Yleiskatsaus ALTE:n peruskurssista – vinkkejä uusille lähtijöille

Osallistuin syyskuussa Lissabonissa järjestetylle ALTE:n (Association of Language Testers in Europe) testaamisen peruskurssille. Mukana ollut kollegani pohti matkan jälkeen, että olisi ollut mielenkiintoista tietää joitakin asioita kurssista etukäteen ja että kurssin yleiskatsaus saattaisi kiinnostaa uusia koulutukseen lähtijöitä, joten päätin tarttua aiheeseen. Kerron seuraavaksi omia kokemuksiani kurssille ilmoittautumisesta, siihen valmistautumisesta ja kurssilla opiskelusta. Matkalle mukaan meitä … More Yleiskatsaus ALTE:n peruskurssista – vinkkejä uusille lähtijöille

Tilastot testaamisen apuna

Osallistuin ALTE:n kielitaidon testaamisen peruskoulutukseen Lissabonissa 2.-6.9.2019 muutaman muun Testipisteen varahenkilön kanssa. Koulutus oli todella antoisa ja ajatuksia herättävä. Suomalaiset saivat aika ylpeänä istua muiden eurooppalaisten joukossa: Testipiste tekee hyvää ja laadukasta arviointityötä.  Yllättäen innostuin eniten tilastotieteestä ja sen annista testaamiselle. Mitä lingvisti voi saada tilastoista irti? Tässä muutama esimerkki. Kielitaitotestit perustuvat sille ajatukselle, että … More Tilastot testaamisen apuna

Millainen arvioija olen?

”Mitä sä tälle antaisit? Onko tää A2.1 vai A2.2?” ”No mun mielestä se on kyllä A2.1.” ”Ai, mutta kyllähän se tässä kuitenkin näin jokseenkin hyvin on osannut asiansa ilmaista…” ”Niin, mutta onhan tässä sitten tuo ja tuo, mikä kyllä mun mielestä painaa sitä alemmas. No, mutta mä oonkin aika ankara arvioija.” ”Niinpä! Ja minä taas … More Millainen arvioija olen?

Arvioinninkehä – ja minä osana sitä Testipisteessä

Syyskuuni alkoi tänä vuonna erityisellä tavalla, kun sain osallistua ALTE:n (Association of language testers in Europe) Johdanto kielitestaukseen -koulutukseen Lissabonissa. Tämä olikin todellinen arvioinnin kesäkurssi; arviointia, valoa, aurinkoa – ja ihana Lissabon! Kurssia vetivät professori Anthony Green Bedfordshiren yliopistosta ja Jane Lloyd ALTE:sta. Heti ensimmäisenä päivänä Anthony Green kertoi meille kielitaidon testauksen arvioinninkehästä (the assessment … More Arvioinninkehä – ja minä osana sitä Testipisteessä

Mitä oikeastaan arvioit, kun arvioit luetun ymmärtämistä?

Hikipisara puskee otsasta, valuu nenänvartta pitkin ja tipahtaa paperille, johon olen kirjoittanut epämääräisiä sanoja lukemisesta ja sen arvioinnista. Do they need to read? Why do they read? What do they read? How do they read? ”They” tarkoittaa opiskelijoita, testattavia, heitä, joiden luetun ymmärtämisen kykyä haluan arvioida. Olen Lissabonissa, asteita on 30 ja käynnissä on ALTE:n … More Mitä oikeastaan arvioit, kun arvioit luetun ymmärtämistä?

Luku- ja kirjoitustaidon arvioinnista

Alkukesän ensimmäiset kovat helteet palauttivat mieleen alkusyksyn 2018 yhtä hiostavan LESLLA-konferenssin aloituspäivän Sisiliassa, Palermon yliopiston historiallisessa ympäristössä. Kun avauspuheenvuoron englannin kieli vaihtui hetkeksi ranskaan, huomasin ajatusteni harhailevan kattofreskojen ja ties kuinka vanhojen kauniiden puutuolien ihailusta sen pohtimiseen, miksi ihmeessä kannattaa lentää monta tuntia tänne Euroopan toiselle laidalle vain kolmen päivän konferenssiin ja taas takaisin. Italia … More Luku- ja kirjoitustaidon arvioinnista

Kuinkas sitten kävikään? Äidinkieliset puhujat B2-tason testissä

Kielen oppimista ja kielitaitoa kuvataan usein jatkumona, jossa edetään vähitellen tasolta toiselle, kunnes ahkerimmat ja lahjakkaimmat opiskelijat lopulta pullahtavat ulos C2:na, liki äidinkielisen puhujan tasoisina. No niinpä! Jokainen S2-opettaja ymmärtää ajatuksen mahdottomaksi. Harva tulee kuitenkaan epäilleeksi kieltä äidinkielenään puhuvien taitoja, poikkeuksina varmaankin peruskoulun äidinkielen opettajat, joiden kyky hahmottaa jäsentymätöntä, emojien kuvittamaa ajatuksen virtaa lähentynee maailmankaikkeuden … More Kuinkas sitten kävikään? Äidinkieliset puhujat B2-tason testissä

TÄH? Turvapaikanhakijoille korkeakouluun riittävä kielitaito vuodessa

Vuoden 2015 lopussa Eurooppa Suomi siinä sivussa oli uuden tilanteen edessä, kun turvapaikanhakijoiden aalto pyyhki yli mantereen. Suurimmat tulijajoukot hakeutuivat Saksaan, joka yhdisti voimansa tulijoiden kotouttamiseksi. Anika Müller-Karabil ja Claudia Harsch esittelivät EALTA:n vuoden 2019 konferenssissa käynnissä olevaa tutkimustaan turvapaikanhakijoiden polusta korkeakouluihin. Räätälöitiin vuoden mittainen valmentava koulutus, joka koostui intensiivisestä saksan kielen opiskelusta ja tuutoroinnista. … More TÄH? Turvapaikanhakijoille korkeakouluun riittävä kielitaito vuodessa