TÄH? Turvapaikanhakijoille korkeakouluun riittävä kielitaito vuodessa

Vuoden 2015 lopussa Eurooppa Suomi siinä sivussa oli uuden tilanteen edessä, kun turvapaikanhakijoiden aalto pyyhki yli mantereen. Suurimmat tulijajoukot hakeutuivat Saksaan, joka yhdisti voimansa tulijoiden kotouttamiseksi.

Anika Müller-Karabil ja Claudia Harsch esittelivät EALTA:n vuoden 2019 konferenssissa käynnissä olevaa tutkimustaan turvapaikanhakijoiden polusta korkeakouluihin. Räätälöitiin vuoden mittainen valmentava koulutus, joka koostui intensiivisestä saksan kielen opiskelusta ja tuutoroinnista. Tutkimuksessa mukana olevat maahanmuuttajat olivat valmennuksen alkaessa saksan kielessä taitotasoilla A1, A2 ja B2. Valmennuksen tulokset ovat mykistävät: vain yhdessä vuodessa 90 prosenttia opiskelijoista saavutti yliopistossa vaaditun tason C1!

Müller-Karabil ja Harsch korostavat, että tutkimuksessa mukana olleet ensimmäisen aallon turvapaikanhakijat olivat erittäin motivoituneita, hyvin koulutettuja ja vieraita kieliä opiskelleita. Silti tulos vetää hiljaiseksi ja panee miettimään, mikä suomalaisessa kielikoulutuksessa mättää. Meillä ammattikorkeakoulujen valmentavaan koulutukseen hakeutuvalla maahanmuuttajalla tulee olla B1-kielitaito, ja puolen vuoden mittaisen koulutuksen tavoitteena on taitotaso B2. Puhutaan siis huomattavasti vaatimattomammasta muutoksesta.

Tutkimuksessa seurataan myös yliopistoon päässeiden opiskelijoiden näkemyksiä opinnoissa menestymisestä. Alkuvaiheessa vaikeuksia tuottaa etenkin kuullun ymmärtämisessä luentomuistiinpanojen teko. Seuraavassa vaiheessa haastavaksi koetaan tyypillisesti kirjoittaminen ja lopussa vastaavasti puhuminen. Lisäksi opiskelijat toivat haastatteluissa toistuvasti esiin harkitsevansa opintojen keskeyttämistä. Samalla tutkijat huomauttavat, että valmistavan vuoden jälkeen saksan kielen opiskelu jää useimmilla syrjään, koska opiskelijat kokevat sen muiden opintojen ohella liian kuormittavaksi. Samoin pettymystä tuottaa korkeakoulumaailman kovaksi koettu kilpailuhenkisyys, jossa maahanmuuttajat tuntevat jäävänsä ilman tukea.

Tämän tutkimuksen tuloksia kannattaa jäädä odottamaan, ja toivottavasti kuulolla ovat myös ammattikorkeat ja yliopistot!

(EALTA Conference 2019: Transitions in Language Assessment, Dublin 31.5.-2.6.2019)

Elina Stordell

 


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s