Palautteen monet kasvot

ALTE:n syyskuisessa konferenssissa Cambridgessa innostukseni herätti kirjoittamisen kriteerien ohella Maggie Dunlopin torstainen esitys palautteen antamisesta. Dunlop on tutkinut asiaa Kanadassa ja on laatimassa väitöskirjaansa aiheesta. Hän esitteli meille erilaisia lomakkeita ja ohjelmia, joiden avulla testatuille voidaan antaa aiempaa yksityiskohtaisempaa palautetta. Kielenoppijat voivat saada paitsi tietoa siitä, mikä meni hyvin, myös neuvoja, mitä ja miten heidän kannattaisi harjoitella seuraavaksi.

Aihe on erittäin ajankohtainen ja hyödyllinen kieltenopettajille ja arvioijille. Testin ainoa tehtävä ei ole arvioida kokelaan kielitaidon senhetkistä tasoa vaan se voi myös ohjata häntä eteenpäin kielitaidon kehittämisessä.
Kuinka paljon ja missä muodossa palautetta pitäisi antaa, niin että siitä olisi kokelaalle mahdollisimman paljon hyötyä? Ettei se lannistaisi vaan kannustaisi suuntaamaan jatkossa energiaa niihin asioihin, jotka veisivät oppimista eteenpäin. Mikä määrä ja muoto olisi ihanteellinen, jotta kokelas ylipäätään jaksaisi perehtyä siihen ja ottaisi vaarin siitä?
Jokainen opettaja varmasti tunnistaa nämä haasteet. Jos antaa liian vähän palautetta, siitä ei ole oppimisen kannalta mitään hyötyä. Jos taas palautetta antaa liikaa ja liian yksityiskohtaisesti, oppija tuskin edes jaksaa lukea sitä. Korkeintaan ajattelee, että menipä huonosti, kun tuli noin paljon ”punakynää”.
Mielenkiintoisin Dunlopin esittelemä lomake oli sellainen, jossa verrattiin luetun ymmärtämisen koetuloksia kokelaan itsearviointiin. Lomakkeen avulla kokelas sai palautetta ja arvioi omia taitojaan kuudessa eri taidossa, kuten sanaston käyttäminen, olennaisen tiedon erottaminen epäolennaisesta ja päätelmien tekeminen. Jokaisessa kohdassa oli selitetty muutamalla lauseella, mitä se tarkoittaa käytännössä.
Kokeen tulokset ja kokelaan oma arvio osaamisestaan esitettiin pylväsdiagrammeina, joita vertaamalla hän pystyi näkemään, kuinka hyvin ne osuivat yksiin. Kokelaalle annettiin myös vinkkejä siitä, mitä hän voisi jatkossa tehdä edistääkseen oppimistaan. Lopulta annettiin ohjeita siihen, miten hän voisi asettaa itselleen oppimistavoitteita seuraavalle kuukaudelle. Sitä varten kehotettiin miettimään seuraavia kysymyksiä. Mitä haluat saavuttaa?  Mitä teet saavuttaaksesi tämän tavoitteen? Miten aiot seurata edistymistäsi? Lomakkeesta voi saada vinkkejä tavoitteiden asettamiseen ja oppimista edistävien keinojen valitsemiseen.
Toisessa palautelomakkeessa oli listattu kirjoittajan vahvuuksia ja heikkouksia. Ne oli koottu myös pylväsdiagrammiin, josta näki, mitkä osa-alueet olivat vahvempia ja mitkä heikompia. Osa-alueita olivat tekstin ideointi, tekstin järjestys, sanasto, lauseet, oikeinkirjoitus ja rakenteet.
Dunlop pohti myös sitä, onko tulosten esittämisessä pylväsmuodossa oikeastaan eroa numeraaliseen arviointiin. Ehkä meillä ihmisillä on tarve saada arvosana jonkinlaisella skaalalla, oli se sitten numeraalinen tai visuaalinen? Sellaisen tukena olisi kuitenkin hyvä olla myös sanallista arvioita, jotta kokelas saisi konkreettista tietoa siitä, mitä hän osaa ja mitä hänen pitäisi seuraavaksi harjoitella.
Tämäntyyppisestä palautteesta voisi joka tapauksessa olla hyötyä oppimista tukevassa arvioinnissa ja itsearviointitaitojen kehittämisessä. Olisi hienoa saada tällaisia valmiita välineitä omaan opetukseen ja testipalautteen antamiseen. Niiden takana on kuitenkin valtava työ. Testien pitäisi olla koneella tehtäviä ja palautteen pitäisi olla johdettavissa automaattisesti testin tuloksista.
Opetustyössäkin tällaisen palautteen antaminen olisi ihanteellista, mutta se vaatii opettajalta valtavasti aikaa. Olemme toki laatineet oppimista tukevaan arviointiin tämäntyyppisiä lausekkeita ja lomakkeita, mutta valmis, systemaattisesti rakennettu lausekeluettelo eri taitotasoille helpottaisi työtä huomattavasti, puhumattakaan tietokoneen tekemästä sanallisesta yhteenvedosta. ALTE:n nettisivuilla on kattava lista can do -lausekkeita eri kielitaidon tasoille englannin kielellä. Ehkäpä niistä voisi saada apua oman palautelomakkeen tai arviointikriteereiden laatimiseen? Kannattaa käydä tutustumassa!
P.S. Oppimista tukevaan arviointiin liittyvää koulutusta järjestetään Testipisteessä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s