Salatiedettä vai avointa arviointia?

Olimme syyskuussa Cambridgessa ALTE:n konferenssissa (ALTE Introductory course in Language Testing), jolla luennoivat professori Cyril Weir, tohtori Nahal Khabbazbashi sekä tohtorikoulutettava Maggie Dunlop.

Ensimmäisen päivän historiallisen katsauksen jälkeen perehdyimme kirjoittamisen arviointiin, josta myös Leo kirjoitti viime vuonna. Haluaisin syventyä erääseen seikkaan, joka Weirin mukaan on yksi hänen lempiaiheistaan. Itsekin innostuin siitä, sillä olin juuri ennen matkaa havainnut asian tärkeyden.
Hyvän testin avulla kokeen suorittajan pitäisi yltää parhaaseen mahdolliseen suoritukseensa, eli tavoitteena on ”test for the best”. Siksi on olennaista, että kokelas tietää, mitä häneltä odotetaan.  Näin ollen hänen pitäisi Weirin mukaan olla tietoinen testitehtävien arviointikriteereistä.
Jos ajatellaan opiskelua kurssilla, on yleistä, että oppijat saavat kurssin alussa tietoa siitä, mikä on kurssin tavoite. Ehkä he saavat jossain vaiheessa myös can do -tyyppisen listan, jonka avulla he voivat hahmottaa, mitä kurssin lopussa pitäisi osata. Ennen summatiivista koetta oppijoille annetaan myös usein tiedoksi joko koealue tai lista asioista, jotka pitäisi hallita. En muista kuitenkaan koskaan nähneeni koetta, jossa olisi annettu kokelaalle selvästi tiedoksi tehtäväkohtaiset kriteerit. Kriteerien tietäminen olisi tärkeää myös tasokokeissa, joihin ei valmistauduta erillisellä kurssilla.
Miksi kriteereitä ei ole tapana antaa? Koesuoritusta arvioidessaan opettaja tai arvioija vertaa lopputulosta kriteereihin. Miksi ihmeessä olisi heidän yksinoikeutensa olla perillä arviointiin vaikuttavista asioista? Miten kokelaan suoritus voi vastata arvioijan vaatimuksia, jos kriteerit eivät ole hänen tiedossaan? Olisi reilua, että hänkin olisi niistä tietoinen, jotta hän osaisi suunnitella tekstinsä kriteerit mielessäpitäen ja suoritustaan niihin peilaten. Vain tällä tavalla häneltä voidaan saada paras mahdollinen suoritus.
Olen itse opettaessani törmännyt tähän asiaan pari kertaa. Kerran kotoutumiskoulutuksen moduulin 1 lopussa eräs perusryhmän opiskelija oli kirjoittanut kuvasta lauseita tyyliin: Hän on nainen. Hän asuu Suomessa. Hän on 31-vuotias. 
Kokeen jälkeen kävimme sitä yhdessä läpi. Minulla on tapana pyytää muutamaa vapaaehtoista näyttämään tekstinsä koko ryhmälle esimerkkisuorituksena. Näytin heille siis tyypillisen A1.3-tasoisen tekstin sekä A2.1-tasoisen, joka oli tekstimäisempi, ei vain lista samantyyppisiä lauseita. Samalla selitin tasojen kriteereitä heille. Tämä yllä mainitsemani, ihan hyvä opiskelija sanoi hämmästyneenä, että hän ei tiennyt, että kokeessa pitäisi kirjoittaa niin paljon kuin osaa. Hän vain vastasi tehtävänantoon ja kirjoitti kuvasta. Kenties hän vastasi annettuihin esimerkkikysymyksiin ja ajatteli sen riittävän.
Niinpä. Kriteerit eivät olleet hänen tiedossaan, joten lopputulos ei ollut hänen paras mahdollinen näyttönsä. Otin opiksi tästä ja siitä lähtien olen aina kertonut ennen koetta, millainen on hyvä suoritus. Itse koepaperiin en kuitenkaan ole kriteereitä listannut.
Toinen tapaus oli juuri ennen tätä konferenssia. Annoin ryhmälleni kolmannessa moduulissa tehtäväksi kirjoittaa mielipidekirjoituksen. Perehdyimme etukäteen mallitekstien avulla mielipidekirjoituksen rakenteeseen ja kävimme läpi erilaisia keinoja perustella mielipidettä. Kun opiskelijat sitten kirjoittivat omaa mielipidekirjoitustaan, annoin heidän eteensä itsearviointilomakkeen, johon oli listattu niitä asioita, joita odotin mielipidekirjoituksessa olevan. Suoritukset olivat loistavia! Ja sehän juuri on tavoitekin – saada ihmiset näyttämään, mihin he pystyvät parhaimmillaan.
Weirin luento sai minut pohtimaan tätä asiaa uudestaan. Jatkossa pidän paremmin mielessäni sen, että kun teetän testin tai testitehtävän, varmistan, että opiskelijoilla on tiedossaan (silmiensä alla!) luettelo tehtävän arviointiin vaikuttavista kriteereistä. Oma haasteensa on tietysti siinä, miten kototumiskoulutuksen opiskelijat saa ymmärtämään arviointikriteerit, joissa käytetään usein sellaista kieltä, joka ei pienellä kielitaidolla vielä avaudu. Siihenkin toki löytyy keinoja, jos opettaja niin haluaa.
Oppimista tukevassa arvioinnissa kriteerien antaminen toteutuu varmasti paremmin kuin perinteisissä summatiivisissa kokeissa. On helpompaa ohjata oppijaa suoriutumaan tietystä tehtävästä hyvin, kun hän on saanut ensin opetusta juuri kyseisen tekstityypin laatimiseen esimerkkien, tekstianalyysin ja harjoitusten avulla. Usein tehtäviin sisältyy myös itsearviointia, joka ohjaa prosessia oikeaan suuntaan.
Kuten Leokin mainitsi, onnistumisen kannalta tärkeitä seikkoja ovat myös riittävä suunnitteluaika sekä mahdollisuus muokata tekstiä. Weirin mukaan olisi tärkeää, että kokelaat voisivat kirjoittaa tietokoneella. Harvoinhan meistä kukaan kirjoittaa käsin pidempiä tekstejä. Koneella kirjoittaessamme muokkaamme tekstiä jatkuvasti. Paperilla suunnittelu ja muokkaaminen on paljon hitaampaa ja hankalampaa.
Weirin mukaan prosessikirjoittamisen koneella pitäisi olla jo peruskoulussa opeteltava taito. Sitä voisi harjoitella esimerkiksi kielten opetuksessa. Näin oppilaat saisivat paremmat lähtökohdat akateemiseen kirjoittamiseen. Toisaalta Yliopisto-lehden uutisen mukaan käsinkirjoittaminen tuottaa parempaa tekstiä kuin koneella kirjoittaminen. Lienee syytä siis harjoittaa edelleen molempia tapoja niin opetuksessa kuin testitilanteissakin.
Oppijan kirjoitusprosessia on muuten mahdollista tutkia ns. keystroke logger -ohjelmalla, joka tallentaa jokaisen näppäimen painalluksen. Näin voisi tutkia sitä, miten kokelaan kirjoittamisprosessi etenee esimerkiksi tiettyä tehtävää suorittaessa. Tällainen tutkimus voisi auttaa testitehtävien suunnittelussa.
Mainokset

One thought on “Salatiedettä vai avointa arviointia?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s