Kielenoppijan kielikompetenssista

ALTE:n 6. konferenssi 3. – 5.5.2017 Bologna, Italia

Eurooppalaisen viitekehyksen luvussa 1.3 käsitellään yksittäisen kielenoppijan monikielisyyttä (plurilingvaalisuus) sekä yhteisöllistä monikielisyyttä (multilingvaalisuus). Valitettavasti tämä luku on jäänyt vuosikymmeneksi lähes unohduksiin vaikka Eurooppalaista viitekehystä muutoin ahkerasti käytetäänkin, ja toisaalta luokassa käytettävästä opetuskielestä ja -kielistä on käyty melko paljonkin keskustelua. Viitekehyksen viesti on, että monikielisessä vuorovaikutustilanteessa yksilö pystyy verrattain vähäiselläkin kohdekielen kielitaidolla auttamaan niitä, joilla kielitaitoa ei juuri ole. Näin hän voi toimia erilaisissa kommunikaatiotilanteissa kielellisenä välittäjänä. (Katso lisää Henna Vikmanin blogeista:

https://arviointiosaamistaeuroopasta.wordpress.com/2017/06/08/uudet-kuvaimet-miten-asian-ymmarsimme-selitimme-ja-kasittelimme/

sekä:

https://arviointiosaamistaeuroopasta.wordpress.com/2017/06/08/monikielisyys-luokkahuoneessa).

Juuri monikielisyys oli ALTE:n konferenssin yhtenä teemana. Jesús Urrecho Valladolidin yliopistosta esitteli vuosina 2011 – 2014 Espanjassa tehtyä vertailua, jossa tavoitteena oli selvittää, saavutetaanko peruskoulun kaksikielisessä opetuksessa samanlaisia tuloksia esimerkiksi matematiikassa tai englannin kielessä kuin yksikielisessä vertailuryhmässä. Tutkimus tehtiin Pohjois-Espanjan kaksikielisessä Baskimaassa peruskoulun ala- ja yläluokilla. Oppilaita oli kaksikielisessä opetuksessa 3800 ja verrokkiryhmässä 1400. Opetuskielet olivat espanja ja baski. Tässä on hyvä huomioida, että baskimaalaiset ovat ainakin valtaosin kaksikielisiä.

Tutkimuksen tulos oli, että monikielinen opetus ei tässä tapauksessa vaikuttanut suuresti – ei ainakaan negatiivisesti – matematiikan tai muiden perustaitojen oppimistuloksiin, mutta englannin kielen kompetenssia se lisäsi merkittävästi. Tulosta on kiinnostavaa verrata Eurooppalaiseen viitekehykseen, jonka mukaan kielenoppijan monikielinen ja monikulttuurinen kompetenssi edistää kieli- ja viestintätietoisuuden kehittymistä ja, viitekehyksen mukaan, jopa metakognitiivisia strategioita (s.186).

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s