Mitä oikeastaan arvioit, kun arvioit luetun ymmärtämistä?

Hikipisara puskee otsasta, valuu nenänvartta pitkin ja tipahtaa paperille, johon olen kirjoittanut epämääräisiä sanoja lukemisesta ja sen arvioinnista. Do they need to read? Why do they read? What do they read? How do they read? ”They” tarkoittaa opiskelijoita, testattavia, heitä, joiden luetun ymmärtämisen kykyä haluan arvioida. Olen Lissabonissa, asteita on 30 ja käynnissä on ALTE:n (Association of Language Testers in Europe) järjestämä kielitaidon arvioinnin peruskurssi. Ilmastointi jouduttiin sammuttamaan, koska se piti liian kovaa meteliä ja kaikki eivät kuulleet. Nyt häiritsee vain kuumuus ja ylilentävien lentokoneiden meteli. Onneksi luennoitsijat Jane Lloyd ja Anthony Green osaavat jo keskeyttää puheensa, kun lentokone ohittaa meidät.

Toisena päivänä puhuimme luetun ymmärtämisen arvioinnista ja testitehtävien laadinnasta. Moni asia oli ennestään tuttua, mutta jäin miettimään tehtävänasetteluja ja sitä, mittaavatko ne tosiaan aina sitä, mitä me tehtäväntekijä haluaa mitata. Millä tasolla haluaa testata luetun ymmärtämistä? Ymmärtääkö testattava yksittäisen lauseen tekstistä vai kenties sanan vai haluaako testata laajemman kokonaisuuden ymmärtämistä? Millaisilla kysymyksen asetteluilla tai tehtävillä saa selville laajemman kokonaisuuden ymmärtämistä?

Teimme kurssilla yhdessä harjoituksen, joka oli esimerkki huonoista kysymyksen asetteluista, kun tavoitteena on arvioida luetun ymmärtämistä tekstitasolla. Saimme eteemme tekstin ja kysymykset ja vastasimme ensin kysymyksiin ilman tekstiä. Sen jälkeen saimme luvan katsoa tekstiä ja etsiä vastaukset kysymysiin. Ideana oli myös alleviivata tekstistä oikeat vastaukset, eli löytää se tarkka kohta, jonka perusteella kukin päätyi kyseiseen vastaukseen. Lopuksi kävimme yhdessä läpi oikeat vastaukset ja kohdat, joista vastaus löytyi. Ensinnäkin oli mielenkiintoista nähdä, että päädyimme lähes oikeisiin vastauksiin ennen tekstin lukemista. Oikeat vastaukset oli siis mahdollista päätellä ilman lukemista. Lisäksi tarkemman tarkastelun tuloksena huomasimme, että kaikkien kysymysten vastaukset vaativat vain lausetason ymmärtämistä. Todellisuudessa virkkeiden ylittävää tai tekstin pääidean ymmärrystä ei vaadittukaan, vaikka tehtävän laatija oli ajatellut tehneensä hyvän luetun ymmärtämisen tehtävän.

Anthony Green Bedfordshiren yliopistosta esitteli eri tapoja lukea. Opetan aikuisten maahanmuuttajien peruskoulussa ja peilasin näitä eri tapoja siihen, millaista luetun ymmärtämistä meidän opiskelijoiltamme vaaditaan. Alkuvaiheen alussa heidän tulee tunnistaa sanoja ja ymmärtää lauseita, mutta opintojen edetessä ja luku- ja kielitaidon kehittyessä myös luetun ymmärtämiseltä aletaan vaatia enemmän. Päättövaiheen lopussa heidän tulisi pystyä lukemaan suomeksi laajempia tekstikokonaisuuksia tarkasti ja löytämään selaillen teksteistä pääasioita. Millaisilla tehtävillä voidaan siis arvioida, pystyykö opiskelija lukemaan näillä tavoilla, joita heiltä päättövaiheen lopussa vaaditaan? Ei ainakaan käyttämällä samoja tehtäviä kuin alkuvaiheen alussa. Kun arvioi luetun ymmärtämistä, onkin hyvä miettiä, millaisilla tehtävämuotoiluilla saa tietoa siitä taidosta, josta oikeasti haluaa tietoa.

Asta Aro

ALTE Introductory Course in Language Testing 2nd – 6th Semtember 2019, University of Lisbon Incubator, Lisbon, Portugal


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s