Kuinkas sitten kävikään? Äidinkieliset puhujat B2-tason testissä

Kielen oppimista ja kielitaitoa kuvataan usein jatkumona, jossa edetään vähitellen tasolta toiselle, kunnes ahkerimmat ja lahjakkaimmat opiskelijat lopulta pullahtavat ulos C2:na, liki äidinkielisen puhujan tasoisina. No niinpä! Jokainen S2-opettaja ymmärtää ajatuksen mahdottomaksi. Harva tulee kuitenkaan epäilleeksi kieltä äidinkielenään puhuvien taitoja, poikkeuksina varmaankin peruskoulun äidinkielen opettajat, joiden kyky hahmottaa jäsentymätöntä, emojien kuvittamaa ajatuksen virtaa lähentynee maailmankaikkeuden äärirajoja.

Elke Gilin ja Lieve De Wachter osoittavat kuitenkin uudessa tutkimuksessaan, että moni äidinkielinen puhuja jää taidoissaan alle B2-tason. Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemmin Hollannissa, jos kadunmiesten hollannin taito oli tyypillisesti B2-tasoa. Ja lieneekö tuo oikeastaan ihme, C-tasojen kuvaimethan kuvaavat pitkälti akateemisen maailman kielenkäyttötilanteita.

Belgian Flanderissa yliopistoon mennään tyypillisesti lukion päättötodistuksella. Ensimmäisen yliopistovuoden lopussa jyvät erotellaan akanoista, ja keskimäärin 60 prosenttia opiskelijoista reputtaa. Hurjaa voimavarojen haaskausta! Yksi merkittävä tekijä saattavat olla juuri opiskelijoiden puutteelliset äidinkielen taidot.

Gilinin ja De Wachterin tutkimuksessa lukion päättävät opiskelijat pantiin osallistumaan B2-tasoa mittaavaan hollanti toisena kielenä kokeeseen, joka koostuu luetun ja kuullun ymmärtämisestä sekä kieli käytössä –osiosta (sanasto, rakenteet ja aukkotehtävä). Yliopistoissahan ympäri maailman on tyypillistä, että vieraskielisiltä opiskelijoilta vaaditaan opiskelukielessä taitotasoa B2. Tutkimukseen osallistuneista peräti 32 prosenttia reputti testin. Joukossa oli etenkin maahanmuuttajataustaisia oppijoita mutta myös äidinkielisiä, joilla oli alempi sosioekonominen tausta.

Tutkimus herättää huolen opiskelijoiden tasaveroisesta asemasta. Onko kohtuullista vaatia vieraskielisiltä opiskelijoilta B2-tasoa, jos samaan aikaan sisään pääsee kieltä heikommin taitavia henkilöitä? Catoa mukaille muuten olen sitä mieltä, että heikommalla kielitaidolla korkeakoulumaailmassa menestyminen lienee likipitäen mahdotonta.

(EALTA Conference 2019: Transitions in Language Assessment, Dublin 31.5.-2.6.2019)

Elina Stordell

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s