Luku- ja kirjoitustaidon arvioinnista

Alkukesän ensimmäiset kovat helteet palauttivat mieleen alkusyksyn 2018 yhtä hiostavan LESLLA-konferenssin aloituspäivän Sisiliassa, Palermon yliopiston historiallisessa ympäristössä. Kun avauspuheenvuoron englannin kieli vaihtui hetkeksi ranskaan, huomasin ajatusteni harhailevan kattofreskojen ja ties kuinka vanhojen kauniiden puutuolien ihailusta sen pohtimiseen, miksi ihmeessä kannattaa lentää monta tuntia tänne Euroopan toiselle laidalle vain kolmen päivän konferenssiin ja taas takaisin.

Italia – ja eritoten Sisilian saari – on yksi Euroopan maahanmuuton polttopisteistä, mikä näkyi katukuvassa. Valtaosa maahanmuuttajista näytti silmämääräisesti olevan afrikkalaistaustaisia, ja suurimmat maahanmuuttajaryhmät saapuvatkin Sisiliaan Libyan kautta eri Afrikan maista (lähde: konferenssi). Vaikka Euroopan riitaisuus politiikassa koskien maahanmuuttoa ja sen rajoittamista käy kuumana kaikissa maissa, painii Italia Kreikan ja Espanjan ohella maahanmuuttajien määrässä aivan omassa sarjassaan.

Kolmen päivän aikana ymmärsin, että osallistuminen juuri nyt ja juuri LESLLA-konferenssiin ja vieläpä Euroopan maahanmuuton polttopisteessä, on edelleen erittäin ajankohtaista ja tärkeää. Edellisen kerran testipisteläiset osallistuivat LESLLA-konferenssiin Espanjan Granadassa syyskuussa 2016, jolloin Euroopassa oli täysin uusi tilanne, kun yhtäkkiä luku- ja kirjoitustaidon opetuksen tarve kasvoi aiempaa paljon suuremmaksi.

Tärkeää on verkostoitua, päästä jakamaan tietoa ja osaamista luku- ja kirjoitustaidon opettamisesta sekä arvioinnista. Kun espanjalaiset Javier Chao Garcia ja Irini Mavrou kertoivat tuloksiaan espanjaa toisena kielenä opiskelevien lukutaito-oppijoiden tuotoksista, hämmennyin sitä, miten virheisiin keskittyvää opetus edelleen heidän puheenvuoronsa perusteella on. He myös puhuivat motivaation merkityksestä sekä siitä, miten oppijan motivaation puute vaikuttaa negatiivisesti oppimiseen.

Garcian ja Mavrovin mukaan erityisesti iäkkäämmillä maahanmuuttajilla on vähemmän motivaatiota oppia lukemaan kuin nuoremmilla. Jos tämän lisäksi koulutaustaa on vain vähän tai ei ollenkaan, on oppiminen varmasti hitaampaa kuin nuoremmilla. Suomessa on ymmärretty, että lukutaidon oppimiseen voi kulua aikaa siitäkin huolimatta, että suomen kieltä on suhteellisen helppo oppia lukemaan verrattuna vaikkapa ranskaan tai englantiin. Oppimista tuskin nopeuttaa saati motivaatiota lisää se, että opetus on kovin virhekeskeistä sen sijaan, että opiskelijaa kannustetaan sen perusteella, mitä hän jo osaa.

Espanjalaisten puheenvuoron jälkeen jäin pohtimaan, kuinka suuria eroja Eurooppalaisen viitekehyksen tulkinnassa on edelleen eri maissa ja mitä oikeastaan kulloinkin arvioidaan. Espanjalaisten kirjoitusnäytteissä oli puutteita, jollaisia voi aivan hyvin esiintyä taitotasolla A2. Kuinka suurta tarkkuutta LESLLA-oppijalta tulee vaatia ja milloin hän ei enää ole LESLLA-oppija? Samasta aiheesta tarkemmin Tiina Jaakkolan blogissa 2.11.2018: Arvioinnin kohteena LESLLA-oppija.

LESLLA tulee sanoista Literacy Education and Second Language Learning for Adults

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s