Ymmärtämisen testaamisesta

ALTE:n Johdanto kielitestaukseen –koulutus 10.-14.2018, Cambridge, UK. Kouluttajat: prof. Anthony Green, Jane Lloyd ja Dr Tony Clark

ALTE:n Introductory Course in Language Testing syyskuussa käsitteli testien laatimista ja arviointia monipuolisesti. Kurssilla opiskeltiin ja harjoiteltiin myös käytännössä testin laatimista. Keräsin tähän muutamia muistinvirkistyksiä, koska opettajana on usein tämän pulman edessä: millä ja miten testaisi ymmärtämistä siten, että opiskelija voi osoittaa ymmärtäneensä, milloin ymmärtämisen testi lähestyy tuottamisen testaamista tai miten sijoittaa testi tietylle taitotasolle.

Ensinnäkin täytyy itse tuntea ja sisäistää kriteerit, joilla testisuoritusta arvioidaan. Pitää tietää, mitä voi odottaa oppijan osaavan kullakin taitotasolla. Sen jälkeen täytyy valita testin teksti aiheeltaan, sanastoltaan ja rakenteiltaan taitotasolle sopivaksi. Seuraavaksi täytyy miettiä kysymysten määrä ja laatu; monivalinta, avokysymys vai jotain muuta? Kaiken tämän lisäksi testiä olisi hyvä pilotoida.

Testin olisi oltava mahdollisimman autenttinen, kielen luonnollista ja aiheen ja teeman testattavien taitotason ja kokemuspohjan mukainen. Mitä autenttinen teksti tarkoittaa? Green antoi esimerkin yleisestä puhutun kielen autenttisesta lauseesta: “Saisinko tuon tuolta?” Tavallinen lause, mutta kuulija ei tiedä minkä ja mistä, jos ei ole mukana tilanteessa tai näe sitä.  Autenttisen tekstin löytämisessä auttaa ehkä sen pohtiminen, mitä testattavat lukevat ja kuuntelevat ja miksi. Testitehtävien aiheiden olisi hyvä käsitellä testattavien jokapäiväistä kielenkäyttötarvetta ja –tilanteita ja olla tarpeeksi tuttuja. Lisäksi kysymysten on hyvä olla realistisia siten, että mukana ei ole kompakysymyksiä.

Sekä lukemisen että kuuntelemisen tekstien valinnassa pitää myös arvioida tekstin sisällön sopivuutta. Vältettäviä aiheita ovat uskonnolliset, jotain tiettyä ihmisryhmää suosivat aiheet tai sellaiset, jotka vaativat erityistä tietoa asiasta. Myös nopeasti vanhenevat aiheet voivat olla huonoja, jos ajattelee käyttävänsä samaa testiä myöhemminkin. Sopivia teemoja ja sisältöjä voivat olla sellaiset, jotka ovat tuttuja testattavalle, relevantteja ja kiinnostavia testattavien näkökulmasta. On havaittu, että mikäli tekstin sisältö on kiinnostavaa, testattava voi melkein unohtaa tekevänsä testiä.

Kuuntelutestissä testattava on “jumissa” lineaarisesti etenevässä tilanteessa. Hän saa informaatiota tekstin sisällöstä puhujien kautta. Ehkä puheen taustalla voi olla ääniä, jotka liittävät tilanteen johonkin kontekstiin. Kuulija ei testissä voi itse palata taaksepäin tai pysty hahmottamaan kokonaisuutta ennen kuin on kuullut koko tekstin.

Taitavat kuuntelijat yhdistävät puhujat, paikat ja tilanteet, jotka he jo tuntevat, juuri kuulemaansa. He löytävät merkityksen ja osaavat arvioida, mitä puhuja sanoo asiasta, josta puhuu. Taitava kuuntelija osaa myös arvioida puhujan suhtautumista asiaan. He myös kysyvät eli kiinnittävät huomiota niihin sanoihin ja sisältöihin, jotka jäävät epäselviksi ja he tekevät vahvistuksia ja ennustuksia eli yrittävät arvioida, mitä sanotaan seuraavaksi. Silti kuuntelutesti ei saisi olla muistamisen testi. Testiä voi helpottaa siten, että kysymysten vastaukset esiintyvät tekstissä yksi kerrallaan ja siinä järjestyksessä kuin niitä kysytään. Vaikeammassa tehtävässä tai korkeammalla tasolla kysymys voi käsittää laajemman puhealueen tai käsitellä koko puhetta.

Paras olisi, että kuuntelutestitehtävä ei olisi ääneen luettua tekstiä tai näyteltyä dialogia vaan luonnollista kieltä, joka sisältää myös suunnittelua, epäröintiä sekä uudelleenaloituksia ja korjauksia. Yksittäisten puhejaksojen tulisi olla myös melko lyhyitä. Autenttisissa puhetilanteissa myös usein molemmat osapuolet ovat aktiivisia tai mukana tilanteessa, joten pitäisi pohtia testin tekijän näkökulmaa: onko hänellä rooli keskustelussa ja miksi hän kuuntelee keskustelua. Puhujien määrä olisi hyvä rajata kahteen, ja parasta olisi, jos puhujien äänet erottuisivat hyvin toisistaan. Jos puhujia on kolme, pitäisi erotteluun käyttää esimerkiksi puhujan nimeä puheen sisällä.

Mistä hyviä testitekstejä löytää? Sopivia voi löytyä uutisista, mainoksista, kylteistä, ilmoituksista, aikatauluista, kirjeistä, lehtisisistä, artikkeleista, haastatteluista  – tai sitten voi vain kirjoittaa omia. Oman testitekstin laatimisen tueksi löysin itse esimerkiksi tämän sanalaskurin, jonka avulla näkee nopeasti, mitä sanoja ja kuinka paljon teksti sisältää. Tähän rinnalle suomen kielen taajuussanakirja ja ainakin sanastoltaan sopivan tekstin löytäminen tai kirjoittaminen on jo vähän helpompaa.

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s