Arvioinnin kohteena LESLLA-oppija

Testipisteen arvioijilla oli mahdollisuus osallistua LESLLA:n symposiumiin 4. – 6.10.2018  Palermossa Erasmus+-apurahan turvin. LESLLA tulee sanoista Literacy Education and Second Language Learning for Adults, ja se on vuonna 2005 perustettu tutkijoiden ja opettajien foorumi, jonka tarkoituksena on käsitellä sellaisten oppijoiden toisen kielen omaksumista, joilla on heikko luku- ja kirjoitustaito ja vähän tai ei lainkaan koulutustaustaa. Kolmen päivän aikana kuultiin alan uusimpia tutkimustuloksia ja tutustuttiin erilaisiin opetuskäytäntöihin sekä käynnissä oleviin projekteihin. Myös arvioinnille oli varattu oma paikkansa ohjelmistossa, ja kerron tässä hieman tarkemmin siitä, mikä LESLLA-oppijoiden arvioinnissa erityisesti askarruttaa tällä hetkellä.

 

Monessa puheenvuorossa nostettiin esiin tarve kehittää sellaisia arviointiasteikkoja, joissa LESLLA-oppijat otetaan paremmin huomioon. Esimerkiksi Palermon yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa LESLLA-oppijoiden kirjoittamista arvioitiin kahdella erilaisella asteikolla: perinteisellä rakenteita painottavalla ja funktionaalisella viestinnällisyyttä painottavalla asteikolla. Ei ole yllättävää, että funktionaalinen arviointiasteikko antoi paremmat tulokset heikomman koulutustaustan omaaville, kun taas koulutetumman verrokkiryhmän tuloksissa asteikot eivät tehneet eroa. Samassa tutkimuksessa todettiin myös, että kolmesta erilaisesta kirjoittamisen tehtävästä LESLLA-oppijat pärjäsivät parhaiten interaktiivisessa tehtävässä. Kerrontatehtävässä ja kuvailua vaativassa tehtävässä tulokset olivat heikompia.

 

Myös Larry Condell (AERTAC, Washington) puhui arviointiasteikkojen merkityksestä. USA:ssa arviointiin käytetään EFL-taulukkoa, jonka kuvaimet keskittyvät lähinnä siihen, mitä oppija ei vielä osaa. LESLLA-oppijoiden kohdalla tarvittaisiin positiivisempi lähestymistapa, sillä taidon ollessa hyvin pieni olisi kannustavampaa keskittyä puutteiden sijasta siihen, mitä jo osataan. Condell viittasi myös Eurooppalaiseen viitekehykseen, joka on tunnetusti laadittu tietyntyyppiselle kohderyhmälle; koulutetulle luku- ja kirjoitustaitoiselle kielenoppijalle, jolla on melko hyvät opiskelutaidot. Condell totesi, että ilman sopivaa arviointiasteikkoa myös testien kehittäminen LESLLA-oppijoille on erittäin haastavaa ja tavallisten testien käyttäminen puolestaan arveluttavaa ja epäoikeudenmukaista.

 

Condellin mukaan olisi erittäin tärkeää erottaa kielitaito ja luku- ja kirjoitustaito toisistaan. Monessa asteikossa ongelmana onkin, että nämä kaksi erillistä taitoa sekoitetaan keskenään. Suomalainen sovellus Eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikosta jakaa A1-tason alatasoihin A1.1 – A1.3, ja tätä jakoa käytetään yleisesti mm. luku- ja kirjoitustaidon koulutuksissa. A1.1-tason luetun ymmärtämistä kuvataan muun muassa näin: ”Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän.” Saman tason kirjoittamisen kuvaimessa sanotaan näin: ”Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia”. Mikä näissä on fokuksessa: kielitaito vai luku- ja kirjoitustaito vai kenties molemmat?

 

Tarve luku- ja kirjoitustaidon asteikolle on siis suuri, ja Euroopan neuvostossakin tämä on huomattu. Saimme kuulla, että työryhmä on jo aloittanut kehitystyön, jonka tuloksena syntyy viitekehys aikuisten  kielenoppijoiden lukutaidon arviointiin ja opetukseen (European Framework of Reference for Second language and Literacy: From non-literacy to A1 level). Siinä tullaan kuvaamaan luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä neljällä eri tasolla aina tasolle A1 asti. Lopullista tuotosta saamme kuitenkin vielä hetken odottaa, sillä se valmistuu vuoden 2021 tienoilla. Esityksen perusteella lopputuloksena syntyy kuitenkin hyvin kattava ja luku- ja kirjoitustaidon kehittymisen eri vaiheita monipuolisesti kuvaava EVK:n lisäosa, joten hyvää kannattaa jäädä odottamaan.

 

https://www.coe.int/en/web/education/home/-/asset_publisher/9JxkQQFIKSBa/content/the-european-framework-of-reference-for-second-language-and-literacy-from-non-literacy-to-a1-level?inheritRedirect=false

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s