Guinnessilla parempaa kielitaidon arviointia

Entinen lukion ranskan kielen opettajani Madame S. tapasi sanoa, että opiskelijoiden kirjoitelmien arvioiminen sujui plus agréable punaviinilasillisen kanssa. Todennäköisyys sille, että Pinot Noir paransi arvioinnin reliabiliteettia, korreloinee rommitotin flunssaa parantavan ominaisuuden kanssa. Toisin sanoen sairastaminen on hauskempaa.

Oluen ja kielitaidon arvioinnin välinen yhteys on kuitenkin silkkaa faktaa, minkä opin yli 300-vuotiaassa lancasterilaisessa pubissa kollegani Russellin Guinness-tuopista. Asiaa selventääkseni kerron luonnontieteellisen tarinan, joka ei ole science fictionia.

Guinnessin panimo oli 1800- ja 1900-luvun vaihteen Google ja Nokia samassa paketissa. Maailman suurimman panimon tuotanto kaksinkertaistui, mikä luonnollisestikin riitti jo yksinään aiheuttamaan poikkeamia laatujärjestelmässä puhumattakaan variaatiosta maustamiseen käytettyjen humalakasvin kukissa ja ohralajikkeiden satoisuudessa. Panimo pani hommiin nuoren William S. Gossetin (1876–1937), joka alkoi selvittää pieniin otoksiin liittyvän virheen todennäköisyyttä. Empiirisin kokein havaitsemansa hän jalosti teoriaksi oman aikansa sapattivuotena erään Karl Pearsonin laboratoriossa (kyllä, korrelaatiokertoimen Pearson, joka tosin ei ollut kyseisen ilmiön ensimmäinen esittäjä). Lopputuloksena oli jokaisen tilastotieteiden perusteet opiskelleen tuntema t-testi (joka ei kuitenkaan siis liittynyt teehen vaan olueen). Työnantajansa tahdosta Gosset päätyi julkaisemaan tautologiasta kärsivän testi-testinsä pseudonyymilla Student.

t-testi on yksi käytetyimmistä tilastollisista testeistä, ja sillä testataan normaalijakautuneiden satunnaismuuttujien keskiarvoja. Silkkaa hepreaa, vaikka onkin matematiikkaa? S2-opettaja voisi t-testillä tutkia esimerkiksi sitä, eroavatko naisten ja miesten testitulokset tilastollisesti merkittävästi toisistaan tietyllä luottamustasolla, tapahtuuko suorituksissa kurssin aikana tilastollisesta näkökulmasta merkittävää kehitystä tai tuleeko sitä itse arvioineeksi opiskelijoiden kirjoitelmia johdonmukaisesti. Studentin t-testin nimi voisikin hyvin olla Opettajan t-testi, koska otoskooksi riittää 30 (siis opiskelijaa tai suoritusta, ei lasillista).

Gosset ja Guinness ovat siis kehittäneet merkittävästi tehokkaan teollisen/kielitaidon testauksen suunnittelua, luoneet tilastollisesti merkittävän testituloksen käsitteen, parantaneet teollisuustuotannon/kielitestien laadunvalvontaa sekä mahdollistaneet johdonmukaisesti laadukkaana pysyvän oluen/kielitestin. Cheers!

 

Lisää aiheesta:

http://priceonomics.com/the-guinness-brewer-who-revolutionized-statistics/

https://en.wikipedia.org/wiki/William_Sealy_Gosset

https://en.wikipedia.org/wiki/Student%27s_t-test

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s