EUROOPPALAISEN VIITEKEHYKSEN KÄYTTÖKOKEMUKSIA

ALTE 48th Meeting and Conference, Stockholm 20.4.-22.4.2016

Dr Brian North, Eurocentres, Switzerland

Lessons learnt about the use and misuse of the CEFR in teaching and assessment

 

Eurooppalaisen viitekehyksen ilmestymisestä on jo15 vuotta. Tänä aikana EVK on otettu laajalti käyttöön sekä Euroopassa että myös Euroopan rajojen ulkopuolella. Viitekehyksen myötä on kielten opetukseen ja arviointiin kehittynyt yhteinen kieli: asioista puhutaan samoilla termeillä ja kielitaito- ja oppimiskäsitykset ovat aiempaan yhtenäisempiä. Viitekehystä käytetään opetussuunnitelmien laadinnan pohjana, opettajien koulutuksessa, oppi- ja arviointimateriaalien laadinnassa, opetuksen ja arvioinnin yhtenäistämisessä jne. Viitekehyksen kuvaimet tuovat opetukseen ja arviointiin läpinäkyvyyttä ja koherenssia. Oppimisen tavoitteeksi ovat nousseet todellisen elämän kielenkäyttötarpeet. Siis paljon hyvää ja toivottavaa.

Perjantain (22.4.2016) esityksessään Brian North nostaa esiin sen, että viitekehystä käytetään myös väärillä tavoilla ja vääriin tarkoituksiin. Viitekehyksen käyttäminen ja soveltaminen edellyttää perehtymistä opettajilta. Vielä nykyäänkin moni opettaja hämmästyy, kun kuulee, että viitekehys on todellisuudessa kirja, ei pelkkä arviointitaulukko. Tavallista on, että viitekehyksen sovelluksissa käytetään sekaisin kuvaimia, jotka määrittävät kielenkäytön kontekstia ja kuvaimia, jotka määrittävät kielenkäyttäjän viestintätaitoja: kielellisiä, sosiolingivistisiä ja pragmaattisia kompetensseja. Näistä erityisesti pragmaattisuus (diskurssitaso) unohdetaan opetuksessa ja materiaaleissa, joissa usein keskitytään operoimaan lähinnä lausetasolla.

Viitekehykseen pohjautuvat Osaa tehdä -lauseet konkretisoivat osaamista tietyillä tasoilla ja ovat siten hyvä apuväline niin sisältöjen määrittelyssä, tavoitteiden asettamisessa kuin arvioinnissa ja palautteessakin. North, kuten varmaan monet meistäkin, on kuitenkin törmännyt Osaa tehdä – lauseiden yliviljelyyn, esimerkiksi monisivuisiin äärettömän yksityiskohtaisiin listoihin, joissa hämärtyy se, mistä kyseisessä taidossa todella on kysymys. Osaa tehdä –lauseita on väännetty myös määrittelemään kieliopin hallintaa: ”Osaa preesensin”, ”Osaa objektin päätteet”.

North muistuttaa, että yleisesti käytetty tapa arvioida kielenoppijoiden taitotasoa yhdellä ”yleisellä” taitotasolla ei tee oikeutta sille, että oppijan profiili voi olla hyvin monenlainen. Kielenoppijoilla on erilaisia kielitaitoprofiileja ja erilaisia osittaisia kykyjä. Monet osataidot sisältävät esimerkiksi kognitiivisia kykyjä, joita kaikilla ei ole. Kun vaaditaan tietyn kielitaitotason saavuttamista kaikilla osa-alueilla ottamatta huomioon erilaisten kielenkäyttötilanteiden todellisia vaatimuksia (esim. kansalaisuuden, opiskelupaikan tai työpaikan saamiseksi), taitotasovaatimuksesta voi tulla vallankäytön, ulkopuolelle sulkemisen väline.

Viitekehyksen edustama toiminnallinen lähestymistapa kielen oppimiseen, opiskeluun ja opetukseen on usein tulkittu liian suppeasti kommunikatiiviseksi oppimiseksi. North muistuttaa, että kyseessä ei ole mikään yksittäinen metodi, vaan laajemmin ajatus, että kielen opiskelussa on tärkeää harjoitella tosielämän tilanteita. Hyvällä tehtävällä on aina tarkoitus.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s