MITÄ LUKUTAITO ON? MITEN ARVIOIDA LUKUTAITOA?

“…the ability to understand, evaluate, use and engage with written texts to participate in society, to achieve one’s goals, and to develop one’s knowledge and potential” (PISA & PIAAC definition of reading literacy)

Elinetissä lukutaito määritellään monikerroksiseksi taidoksi. Lukutaidon pohjana on mekaaninen taito, johon yhdistyy ja jonka päälle kehittyy funktionaalinen lukutaito sekä lukemisen ja kirjoittamisen tuottavat taidot, joilla lukien ja kirjoittaen voi ymmärtää, oppia, etsiä tietoa, vaikuttaa, osallistua jne.

Konferenssissa otettiin esille lukutaidon monet haasteet nyky-Euroopassa. Vaikka eniten esillä oli lasten ja nuorten lukutaito nimenomaan syntyperäisillä kielenpuhujilla, muistettiin myös aikuiset sekä toisen kielen puhujat. Toisen kielen puhujien kohdalla lukutaitoa pohdittiin niin mekaanisena taitona kuin myös laajempana taitona: tekstinymmärtämisen taitona, oppimisen välineenä, nimenomaan oppimaan oppimisen välineenä. Toisen kielen puhujalla lukutaitoa ei voi erottaa kielitaidosta. Lukutaitoon liittyy aina myös kielen karttuminen, eli kielenoppimisen näkökulmaa ei voi irrottaa lukutaidosta ja sen kehittymisestä.

Osallistuin konferenssissa workshoppeihin, joissa keskityttiin lukijoiden riskiryhmiin ja ns. ”kamppaileviin lukijoihin”. Torstain workshop oli otsikoltaan ”Participation, inclusion and equity. How can we succesfully address students at risk?” (Maria Kocacs, Ariana Vacaretu). Workshopissa esiteltiin lyhyesti Elinetissä kartoitettuja hyviä käytänteitä, joilla riskiryhmiä pyritään auttamaan kirjallisten taitojen saavuttamisessa. Workshop perustui pitkälti keskustelulle. Perjantain workshop oli ”Litteracy instruction. How to successfully address struggling litteracy learners?” (Gerry Shiel, Renate Valtin). Workshopissa esiteltiin tuloksia PIRLS- ja PISA-tutkimuksista sekä esiteltiin lyhyesti hyviä käytänteitä, Suomesta Neuvola-järjestelmää sekä erityisopetusta peruskouluissa (Ann-Sofie Selin), Graphagomes-peliä (Heikki Lyytinen), Reading Recovery ja Reciprocal Reading ohjelmia/pedagogisia menetelmiä UK:sta ja Australiasta (Henrietta Dombey).

Esitellyistä menetelmistä Graphogomes on peli, jolla harjaannutetaan äänne-kirjain –vastaavuutta, eli pelin idea on tukea perustason lukemista, vahvistaa mekaanista lukutaitoa. Muut ohjelmat ja metodit tähtäsivät auttamaan heikkoa lukijaa, miten ja millä strategioilla heikon lukijan lukutaito vahvistuu monikerroksiseksi taidoksi. Lukutaito nähdään myös hyvin kommunikatiivisena taitona, eli lukutaitoa voi (ja pitänee) harjoittaa myös opetusryhmälle suunnatuilla metodeilla (esim. Reciprocal Reading). Tällaiset lähestymistavat palvelevat myös hyvin toisen kielen puhujia.

Esitellyissä hyvissä käytänteissä korostui laaja näkökulma lukutaitoon. Lukutaidon kehittämiseen paneudutaan oppijan osaamisen kautta. Kartoitetaan ensin oppijan vahvuudet, lähdetään liikkeelle siitä, mitä hän jo osaa ja ohjataan oppija sitten kohti osaamisensa rajaa ja uusiin haasteisiin. Erityisen paljon painotetaan opettajan ammattitaitoa. Erityisopetuksen näkökulmasta arvosanoja ja pisteitä oppilaiden lukutaidon tasosta halutaan käyttää vaan taustaksi opetuksen kehittämiseen. Lukutaito nähdään karttuvana taitona, joka voi kasvaa ja kehittyä oikeanlaisen tuen ja ohjauksen myötä. Lukutaidon tasoja ei lokeroida tai niiden lokeroimista ei nähdä tarkoituksenmukaisena. Sen sijaan etsitään vahvuudet, joiden päälle kehittyvä lukutaito rakentuu.

Etenkin aikuisten lukutaitoa arvioitaessa tulisi muistaa, että taitoa luonnehditaan kunnioittavalla terminologialla, arviointi on myönteistä ja keskittyy mahdollisimman paljon vahvuuksiin ongelmien sijasta. Ihmisiä ei luokitella eri tasoille, vain taitoja. Aloittelevakaan lukija (tai kirjoittaja) ei ole koskaan aloitteleva ajattelija. Aikuisen lukutaitoa kuvailtaessa ja arvioitaessa täytyy tiedostaa täsmällisyyden tavoittelun ja lukutaidon monitahoisuuden välillä vallitsevan ikuinen perusjännite.

Käytetyillä termeillä viitataan aina myös yksilöihin ja termejä sovelletaan myös alkuperäisen kontekstin ulkopuolella, ja tämä täytyy ennakoida (esim. millä kriteerillä henkilöä voi kutsua lukutaidottomaksi). Lukutaitoa kuvattaessa ja arvioitaessa pitää aina muistaa myös se, että ihmisen lukutaito, kirjalliset taidot sekä toimintatavat muuttuvat ja kehittyvät.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s