EUROPEAN LITERACY CONFERENCE

The European Literacy Policy Network (ELINET) on perustettu vuonna 2014. Osanottajia on 28 maasta, 77 eri organisaatiosta. Osallistujat ovat aina ministeriötasolta vapaaehtoisjärjestöihin, mukana on niin virkamiehiä, opettajia, tutkijoita kuin kouluttajia. Elinet-verkoston päähuomio ja huolenaihe kohdistuu lukutaidon tasoon Euroopassa ja osallistujamaissa. Verkosto pyrkii nostamaan tietoisuutta lukutaidon tärkeydestä. Lukutaito nähdään elintärkeänä taitona, joka helposti asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Kaikilla kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus saavuttaa riittävät kirjalliset taidot, jotta pystyy toimimaan nyky-yhteiskunnassa täysipainoisesti ja tasavertaisesti. Yhteiskunnan pitäisi pystyä vaikuttamaan siihen, että näin on, taata yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille.
Elinet-verkoston päätehtävänä on luoda yhtenäinen eurooppalainen viitekehys hyvistä, toimivista käytänteistä lukutaidon kentällä. Verkosto kartoittaa, kerää ja luo malleja ja käytänteitä, joilla tuetaan kaikkien kansalaisten lukutaitoa. Pyrkimyksenä on kattaa kaikki ikäryhmät ja nostaa esiin erilaisia haasteita. Lukutaidossa ei keskitytä pelkkään mekaaniseen taitoon, vaan nimenomaan nähdään lukutaito moniulotteisena ja moniosaisena taitona, jota täytyy kehittää läpi elämän. Esim. digi-lukutaito voi olla haaste ikääntyvälle väestölle. Toisaalta lukeminen ei ole pelkkä taito: luemme myös iloksemme ja lukeminen on kielen ja ajattelun kehittämisen kanava. Elinet-verkosto tarjoaa yhteisen alustan keskustelulle osallistujamaiden kesken. Verkosto pyrkii vaikuttamaan laajaan tietoisuuteen ja käsityksiin sekä poliittisiin päätöksiin ja mediaan.
Konferenssissa korostui riskiryhmien esiin nostaminen. Kuka voi olla vaarassa jäädä heikoksi lukijaksi? Miten riskit tiedostetaan, miten ”kamppailevaa lukijaa” (struggling literacy learner) tuetaan? Miten kaikille lapsille taataan ja tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet? Miten ihmisten lukutaitoa voidaan tukea läpi elämän yhteiskunnan muuttuvissa haasteissa? Miten saavutetaan ne perheet, joissa vanhemmat eivät osaa tukea lapsen kirjallisten taitojen kehitystä, perheet, joissa vanhemmat ovat itsekin kirjallisilta taidoiltaan heikkoja? Miten havaitaan mahdolliset häiriöt lukemaan oppimisessa, miten näissä tuetaan? Entä monikielisyys ja maahanmuuttajaperheet: miten taataan riittävä lukutaito niin maahanmuuttaja-aikuisille kuin –lapsillekin?
Yleinen olettamus on, että Eurooppa on täysin luku- ja kirjoitustaitoinen. Kuitenkin yhdellä viidestä 15-vuotiaasta eurooppalaisesta on ongelmia lukemisessa ja kirjallisissa taidoissa, henkilö ei pärjää lukutaidollaan täysivertaisena nyky-yhteiskunnassa ja sen asettamissa vaatimuksissa. Lukutaidon puute luo siis epätasa-arvoa ihmisten välille myös Euroopassa. Oikealla tuella lähes kaikki lukutaidon ja kirjallisten taitojen kanssa kamppailevat voivat kuitenkin kehittyä taidoissaan, saavuttaa tarvittavan lukutaidon.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s